Jämsän kaupunginvaltuuston kokous 6.6.2016
Saara Peutere-Heikka
Viimeisena puheenvuoron käyttäjänä en voi kuin todeta, että monta hyvää asiaa Jämsän 2015 tilinpäätöksestä on jo sanottu enkä siksi lähde niitä enää toistamaan. Sen sijaan haluan tarkastella Jämsää viime aikoina julkisuudessa olleiden lukujen valossa.
Aloitetaan miehistä. Nuorilla miehillä, 20 – 29 -vuotiailla, on yksinäistä Jämsässä. Yksinäisempää kuin Kiinassa. Jämsän suhdeluku on 100 naista ja 132 miestä, Kiinan 100: 118.
Kaikki yksin asuvat, sen paremmin miehet kuin naisetkaan, eivät kaipaa parisuhdetta, mutta tutkimuksen mukaan parisuhde on suurimmalla osalla yksinasuvista tärkein tulevaisuuden toive. Sinkkumiesten talouksia on koko Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
Yksinäisyys näkyy terveydessä. Yksinäinen kokee elämänsä usein onnettomaksi ja se murentaa itsetuntoa ja sitä kautta mahdollisuuksia pärjätä työmarkkinoilla. Yksinasuvat miehet käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin pariutuneet ja heillä on myös enemmän masennus- ja ahdistusoireita. Jopa korkeat tulehdusarvot uhkaavat yksinäistä miestä ja se taas altistaa monille eri sairauksille.
Arvion mukaan hieman yli 30 % naisten ja miesten eliniän erosta johtuu tupakasta ja runsaat 20 % alkoholinkäytöstä. Myös maalaislääkäri Kiminkinen on ilmaissut huolensa yksinäisistä miehistä: ”Vaimot ovat pelastaneet tässä maassa enemmän miehiä kuin mikään muu taho”.
THL:n selvityksen mukaan alkoholikuolleisuus on yksinelävillä miehillä viisinkertainen parisuhteessa eläviin verrattuna. Alkoholin merkitys rikostilastoissa on huomattava. Myös heidän taloudellinen tilanteensa on haavoittuvainen. Työttömyys tai sairastuminen iskee pahemmin yhden tienaajan perheeseen.
Entinen oppilaani Pekka kirjoitti Jämsän Seudussa kolme viikkoa sitten, että jämsäläisten päättäjien on korkea aika miettiä, miten nuoret naiset saataisiin pysymään paikkakunnalla tai palaamaan sinne koulutuksen jälkeen. Tässä kohtaa tunnen olevani hieman hurskastelija, koska myös omat tyttäreni ovat muuttaneet pois Jämsästä ja tuskin palaavat. Syitä vinoutuneeseen tilanteeseen voin silti pohtia. Onko ammattiopistomme tarjonta liian miesammatteja suosiva? Eivätkö jämsäläiset nuoret miehet uskalla lähteä opiskelemaan Jämsän ulkopuolelle? Sieltä voisi löytyä se kumppanikin, jonka kanssa voisi perustaa perheen ja palata Jämsään, jossa olisi usein valmiina arkea helpottava turvaverkkokin.
Yhteiskuntarauhan nimissä, talouden näkökulmasta ja ennenkaikkea inhimillisyyden vuoksi poikia ja miehiä on tuettava ja asiaan pitää pureutua joka tasolla päiväkodista lähtien. Peruskouluamme pidetään edelleen kilttien kympin tytön kouluna, jossa toiminnallisuudelle ei ole riittävästi tilaa. Syrjäytyneiden nuorten miesten taustassa on usein jo vuodet pienluokalla. Nuorten miesten kouluttautumista kannattaa tukea, koska tyttöjen koulutustaso nousee koko ajan ja he valitsevat mielellään samankaltaisen kumppanin.
Myös työnantajat voisivat miettiä rekrytointikäytäntöjään. Viime toukokuussa sosiaalisessa ja sitten muussakin mediassa kohahdutti Metsä Groupin työhönottajan naisteekkarin kesätyökyselyyn antama lausunto: ”Meillä ei ole näihin hommiin naisia otettu.” Toivottavasti Jämsä ei koskaan pääse otsikoihin tämänkaltaisista sammakoista.
Vaikka jo 1980-luvulta on valitettu, että maaseudun pojat eivät kelpaa koulutusta korostaville naisille, kannattaa muistaa, että nainen ei ole mikään jokamiehen oikeuksiin kuuluva luonnonvara. Jokaisen on kumppaninsa ansaittava. Yhdenvertaisuutta ja samoja mahdollisuuksia ajava feministi on miehen paras ystävä.
Ja se toinen tilasto. Kuntien vetovoimaisuutta mittaavissa tuloksissa Jämsä on vasta sijalla 238. Vetovoimaisimmassa viidenneksessa on Keski-Suomen kunnista Petäjävesi ja Laukaa. Vertailun taustalla olevista arvoista Jämsässä on plussalla vain nettomaahanmuutto (+0,8 %). Ilman sitä olisimme notkahtaneet vielä alemmaksi.
Tutkijan mukaan liikenneyhteydet lähikaupunkeihin pitäisivät olla vetovoimaisuutta lisäävä tekijä, mutta miksi meillä hyvät yhteydet eivät tuo lisää väkeä? Olisiko joka niemen notkoon ja saarelmaan keskittyvän kaavoituksen pitänytkin keskittyä sinne, mistä pääsee helposti junalla töihin muualle? Pakenevatko naiset, hyvätuloiset, koulutetut haamukeskustaa? Toivottavasti Jämsän sloganiksi valittu Äijäkaupunki ei muutu harmaaksi todellisuudeksi ajan myötä.
