Kankarisveden rantamaisemat ovat vertaansa vailla, sen näkee se kuuluisa sokea Reettakin. 1980 – luvulla Mataran entisille pelloille Koskenpääntien itäpuolelle kaavoitettiin ja rakennettiin omakotialue, jonka asukkaille vakuutettiin, että viereinen rantapelto säilyy virkistysalueena. Rantapelto on ollut viljeltynä ja Mataran asukkailla on rannassa veneet, uimaranta ja grillipaikka. Vapaa maisema Kankarisvedelle ja vastapäiselle on ollut virkistysalue ilman rakennettuja vempeleitä.Maanomistaja eli UPM halusi alueelle kaavamuutosta ja virkistysalueesta omakotialueen rantatontteineen.
Jämsänkosken kaupunki on ollut leikissä tiukasti mukana, lukuunottamatta paria vasuria, jotka viimeiseen saakka ovat äänestäneet kaavamuutosta vastaan. Osa taloista suunniteltiin 1 1/2 – kerroksisiksi ikäänkuin takaamaan, että Mataraan virkistysalueen voimalla houkutellut vanhat asuakkaat varmasti menettävät näköalansa.Rekolan alueen asukasyhdistys keräsi yli 300 nimeä adressiin, joka vastustaa kaavamuutosta. Kaupunki kuunteli enemmän maanomistajaa kuin omia asukkaitaan. Tällä hetkellä asiaa hoitaa KHO.
Koskenpääntien itäpuolella on edelleen vapaata tonttimaata ja sieltä kaikilta olisi mahdollisuus rantapellosta ja maisemasta nauttimiseen. Kaupunki on sitä mieltä, että eiväthän ne tontit maisemaa mihinkään vie. No, ei ehkä tontit, mutta niille rakennetut talot varmasti. Sitäpaitsi se peltokaistale on aika kapea ja Koskenpääntien melu melkoinen, joten asukkaat aika äkkiä pyrkivät rakentamaan tielle päin esteitä.
Maisemasta ei nauti ainoastaan nyt itsensä petetyiksi tuntevat asukkaat, vaan monet lenkkeilijät ja muut ohikulkijat. Miksi muuten aina puhutaan vetovoimasta ja siitä, että rantatonteilla houkutellaan uusia asukkaita? Miksi mahdolliset uudet asukkaat ovat kaupungille tärkeämpiä kuin täällä asuvat ja tänne veronsa maksavat? Kaupungin asukasluvun kehitys tosin kertoo karua kieltään vetovoimasta.
Uudet asukkaat ovat tietenkin enemmän kuin tervetulleita, mutta ei nykyisten asukkaitten kustannuksella!