Suomi 24:ssä ja ihan missä vain on jatkuva kohkaaminen siitä, että Jämsänkoskella, siis entisellä Jämsänkoskella, oli paljon paljon velkaa, joka nyt liitoksen myötä kaadettiin jämsäläisten niskaan. Koskelaiset muistavat sitten heti muistuttaa, että jämsäläiset upottivat rahansa Himokseen ja kanavaan eivätkä korjanneet Seppolan koulua silloin, kun se olisi ollut vielä järkevää ja rahaakin oli kaupungin kassassa. Nokkapokka jatkuu ja jatkuu eikä yhteistä tulevaisuutta päästä rakentamaan ellei reilusti jätetä menneitä ja katsota tulevaisuuteen ennenkuin sekin muuttuu liian synkäksi.
Mitä me sitten saatiin kuntaliitoksessa – siis puolin ja toisin? Me koskelaiset saatiin pala Päijänteen rantaa, toinen paperitehdas; iloa vai itkua sitä ei tiedä vielä, joenrantaa, hieno Vitikkalan koulu, lukio, Kivipankki, Patria, Immi Hellen ja paljon paljon muuta. No, tulihan siinä samassa myös Seppolan keskusta, jonka arkkitehtuuri ei juuri häikäise.
Meillä taas oli heittää peliin uimahalli, Kankarisvesi, Varpaisten biitsi, hyvässä kunnossa olevat koulut, uusi päiväkoti, paljon hienoja vapaita tontteja, Rantapirtti, Koski-Keskisen rannat, kosket, Ilveslinnan ympäristön kulttuurimiljöö. Jos jotain oleellista jäi pois, se ei johdu muistamattomuudesta vaan siitä, että en kehtaa kehua enempää. Tontteja on jopa niin paljon, että uusien kaavoittamisella ei ole mitään kiirettä, varsinkin jos tehdään asukkaiden mielipidettä vastaan.
Kumpikin kaupunki tuo mukaan omaa osaamistaan ja tietotaitoaan. Kummallakin on erilaisia toimintatapoja, joita kannattaa tarkastella avoimesti eikä jäkättää, että ”ne jämsäläiset sanoo niin ja että ne koskelaiset sitten” …… Jämsänkosken uimahallin ympäristö, Lavaoja saavat kehuja ulkopuolisiltakin ohikulkijoilta ja kertovat, että täällä on ollut kaupungin puutarhurina mies paikallaan. Ihan vain yhtenä esimerkkinä.
Ei siis huono kauppa kummallekaan. Nuo kaikki ovat nyt yhteistä hyvää; nautitaan niistä ja lopetetaan jatkuva räksyttäminen.