Aiemmin on kuultu hyviä näkemyksiä, joita ei ole tarpeen toistaa. Nostan esiin vain muutamia kohtia.
Päätöksemme olla nostamatta veroja määrittelee pitkälti ensi vuoden talouttamme. Kertaluontoisia tuloja on tapana paheksua vain talouden haavojen laastarointina. Olemme kuitenkin iloisia, että laastareita edelleen löytyy. On tietenkin eri asia, ovatko ne realistisia vai hurskaita toiveita. Toivomme, että jatkossa muodostamme yhteisen näkemyksen taloudesta aiemmin.
Talousarvion tekstiä lukiessa saattaa saada käsityksen kuin olisimme kuilun reunalla tai luisumassa alas. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lainakantamme on pysynyt vähintäänkin maltillisena jo kahden valtuustokauden ajan. Se on valtakunnallisesti matala, melkein tuhat euroa kuntien keskiarvoa vähemmän. Jossain olemme siis onnistuneetkin.
Nyt tehtävät päätökset elinvoimasta eivät ratkaise ongelmiamme. Mikään organisaation rakenteen muutos ei sitä tee. Sen tekevät ihmiset, silloin kun heille annetaan sopivasti vapautta ja vastuuta. Johtoryhmällä, niin kuin kaikilla muillakin esimiehellä, on suuri vastuu asiassa.
Kannatammekin resurssien yhdistämistä ja tiimiytymistä. Uskomme sen tuovan tehoa toimintaan.
Toimiakseen uusi organisaatio tarvitsee myös meidän päättäjien paremman yksituumaisuuden ja tuen. Olemme viime vuosina soutaneet ja huovanneet. Välillä tuntuu, että osa on keskittynyt kirkkoveneiden piirtämiseen. Nyt uuden johtajan astuessa remmiin olemme vakuuttuneita, että alamme soutaa yksitahtisesti.
Se vaatii aitoa avoimuutta, yhteistyökykyä ja palveluhenkisyyttä. Nämä ovat hokemalla hoettuja arvojamme. Kuten Vekkarin pääkirjoituksessa reilu viikko sitten todettiin, talousarvioasiakirjojen julkaisu vasta hallituksen käsittelyn jälkeen ei mielestämme edusta hyvää hallintoa. Olkoon tämä viimeinen panttauksen vuosi. Tarvitsemmekin lisää kuntalaiskeskustelua. Kanavia kyllä riittää.
Suosittelemme, että otamme käyttöön ns. osallistuvan budjetoinnin. Siinä yhdistäisimme taloutta ja demokratiaa, ottaisimme kuntalaiset mukaan pohtimaan ja myös päättämään konkreettisesti siitä, mihin suuntaamme taloudelliset resurssit ja millä tavalla ne käytämme. Ei siis puhuta mistään virallisesta kuulemisesta vaan jatkuvasta toiminnasta. Tarkoitukseen varaisimme tietyn prosentin kunkin toimialan talousarviosta. Sellainenkin kaupunki kuin Helsinki on ottanut sen käyttöön.
Lopuksi kiitämme Anna-Liisa Juurista erinomaisesti hoidetusta työstä ja toivomme, että hyödymme aktiivisuudestasi ja asiantuntemuksestasi jatkossakin.
