Anna-Kaisa Vierinen:
Puheenjohtaja,
Tilinpäätöstä on ruodittu edellä monin eri tavoin.
Viime vuosi näyttäytyikin vaikeana. Alijäämä on merkittävä eikä talouden toimeliaisuus ole edelleenkään toivottavalla tasolla.
On kuitenkin syytä muistaa, että lainakantamme asukasta kohden on maltillinen. Sitä voi sanoa jopa alhaiseksi. Se on maan keskiarvio selvästi alempi.
Rakenneratkaisut monen taajaman kunnassa ovat vaikeita. Paine henkilöstön vähentämiseen on näyttänyt johtavan palvelujen oston merkittävään lisääntymiseen. Viisi vuotta sitten henkilöstökulut ja ostopalvelut olivat suunnilleen samassa. Viime vuonna henkilöstökulujen osuus oli enää kolmannes. Tässä toki merkittävää osaa näyttelee sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistus. Jälkiviisaus ei auta, mutta kuten tiedämme, ulkoistuspäätös on sitonut tämänkin valtuuston kädet melko tehokkaasti.
Talous pitäisi sopeuttaa myös niin päin, että laaja palveluverkosto vaatii isomman hintalapun. Kunnallisveron korotuksen ei koskaan pitäisi olla se ensisijainen keino talouden parantamiseen. Mutta, leveämmällä kunnallisveropohjalla voisimme paremmin taata monitaajamaisen kunnan elinvoimaa.
Kaupungistuminen on hienosti sanottuna globaali trendi. Olisi epäuskottavaa sanoa, ettei se koskettaisi myös Jämsää. Viime vuoden muuttotappio on suorastaan hälyttävä. Maailmassa on myös vastatrendejä. Jämsän vahvuus voisi olla maaseutumainen asuminen hyvällä sijainnilla keskellä Suomea, hyvien palveluiden äärellä.
Viime vuoden loppupuolella toteutettu kuntalaiskysely on hyvä esimerkki kuntalaisten osallistamisesta yhteisten asioiden hoitoon. Kuntalaiset antoivat omia näkemyksiään ja vinkkejään miten kaupungin vetovoimaa voitaisiin lisätä ja mitä palveluja pidetään tärkeinä. Lisäksi kyselyssä ilahduttavaa oli se, että jopa 76% prosenttia kyselyyn vastanneista suosittelee Jämsää asuinpaikkana.
Pikkukaupungissa on hyvä varttua nuoreksi aikuiseksi. Mutta mitä tehdä, kun kasvavia lapsia on vuosi vuodelta vähemmän? Meidän pitäisi siis huolehtia, että Jämsä on houkutteleva vaihtoehto myös teinin näkökulmasta. Eero Laesterän luennolta muistamme, että nimenomaan teini on valtionavun paras tae. Toisen asteen koulutus tulee olla monipuolista ja kaikille mahdollista. Pitää muistaa, että kaiken taustaiset ja väriset nuoret ovat yhtä arvokkaita jämsäläisiä. Ja nuoria me tarvitsemme.
Jämsän lukiossa toimittiin siis aivan oikein, kun sisään otettiin opiskelijoita, joiden perusopetuksen oppimäärä ei ole täyttynyt, mutta edellytykset lukio-opintoihin täyttyvät. Näin toimittiin lain mukaisesti.
Kaiken meneillään olevan ja ympärillä tapahtuvan keskellä on hyvä keskittyä olemassa oleviin asukkaisiin. Jämsäläisiin. Pidetään meistä hyvää huolta. Ja niinhän siinä saattaa käydä, että ihmiset haluavat muuttaa sinne, mistä kuuluu hyviä uutisia, missä asukkaista huolehditaan. Tavoitteissa on ristiriitaa: pitäisi saada uutta verta, mutta toisaalta keskittyä jo olemassa olevaan. Mielestämme nämä eivät silti ole toisiaan poissulkevia tavoitteita.
