Kuntavaalit ja perustuslaki
”Mitä välii – ei jaksa äänestää” -lauseen kuulee usein kun puheeksi tulevat vaalit Ja politiikka. Suuri osa meistä tuntuu olevan sitä mieltä, ettei äänestämisestä ole minkäänlaista hyötyä – asiat junnaavat paikallaan. Samaa kertoo äänestysprosentti; 61,2 % edellisissä kuntavaaleissa. Entä jos nuo 38,8 % olisivat käyttäneet perustuslaillista äänioikeuttaan; olisivatko asiat toisin.
Jämsän asioista ja rahan jaosta päätetään kaupungin valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa. http://www.jamsa.fi/hallinto/paatoksenteko/paatoksenteko.html On väliä, kuka näissä toimielimissä päättää meidän kaikkien puolesta siitä, miten ja millaisin resurssein mm. perustuslailliset oikeutemme toteutuvat vai toteutuvatko ne. Tarkastelen tässä kirjoituksessa niitä perustuslain kohtia, jotka mielestäni korostuvat kunnallisessa päätöksenteossa. Perustuslaki kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan. Kaupungin palveluja tulee siis kehittää tasapuolisesti ja erityisryhmät huomioiden. On tärkeä huomata myös Jämsä – Jämsänkoski akselin ulkopuolella olevien alueiden palveluntarpeet. Vaikka osa palveluista on taloudellisesti viisasta keskittää, tulee samalla kehittää syrjäisempiä alueita mm. liikkuvin ja osa-aikaisin palveluin. Tästä hyvänä esimerkkinä on kirjastoauto ja sairaanhoitajan viikottainen vastaanotto. Erityisryhmien tasapuolinen huomioiminen palvelujen tarjonnassa on myös muistettava. Esimerkiksi julkisten tilojen ja katujen rakentamisessa tulee aina huomioida esteetön kulku myös liikuntarajoitteisille. Tämäkin on muistettava kun Jämsän uutta rakenneyleiskaavaa tehdään ja kaupunkisuunnittelua toteutetaan.
http://www.jamsa.fi/kaupunkisuunnittelu_ja_ymparisto/
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sanotaan perustuslaissa. Tässäkin hyvä peruste sille, ettei lasten päivähoitoon pääsyä tule rajoittaa vanhempien työssäkäynnin mukaan. Voisi olla tarpeen kuulla lasten ja nuorten ääntä, kun kaupungin virkistys- ja puistoalueita suunnitellaan tai kun mietitään, millaista vapaa-ajan toimintaa nuorille tarjotaan. Lapsiystävällistä toimintaa olisi myös pihateiden käyttöönotto lapsirikkailla omakotialueilla.
Sukupuolten tasa-arvoakin kuuluu edistää. Pitäisikö Jämsässä tarkastella onko kuntatyöntekijöiden palkkaus tasa-arvoista ja työtehtävät sukupuolisidonnaisia? Kuntalaisilla on ehdoton oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Poliisitoimi tekee tässä arvokkaan osansa. Kaupunki taas tukee tämän perustuslaillisen oikeuden toteutumista parhaiten kun se järjestämää hyvät peruspalvelut ja tukea elämän kriisikohtiin. Silloin sekä yhteiskuntarauha että perheiden hyvinvointi on mahdollista säilyttää.
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Tämä koskee myös vanhuksia. Onkin muistettava, ettei vanhoja ihmisiä sijoiteta sattumanvaraisesti kaupungin sisälläkään kauas kodista ja läheisistään. Vanhusten yksinäisyys on muutoinkin valtava ongelma; sitä tulee vähentää tarjoamalla hoitopaikka niin, että omaiset voivat mahdollismman usein vierailla vanhuksen luona.
Koska jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus, tulee turvata ateistien ja ei -luterilaiseen uskontoon kuuluvien oikeus tasapuoliseen kohteluun päiväkodeissa ja koulussa. Tämä voi toteutua mm. pidättäytymällä päivittäisistä tunnustuksellisista traditioista kuten uskonnollinen ruokarukous ja aamunavaukset. Olemme moniarvoistuva yhteiskunta ja on hyvä kulkea siihen suuntaan, että tunnustuksellisen uskonnon harjoittaminen kuuluu kodin piiriin.
Jokaisella on sananvapaus ja oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Näitä oikeuksia kaupunki voi toteuttaa järjestämällä kuntalaisten neuvoa-antavia äänestyksiä ja pidättytymällä kabinetti – politiikasta. Kun kaupunkilaiset tietävät, mitä aiotaan päättää, he kyllä osaavat tarvittaessa myös ilmaista mielipiteensä. Tästä oivana esimerkkinä mielenosoitus lukio – asiassa.
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tämä perustuslaillinen kohta pitää ottaa vakavasti, kun mietitään opetushenkilöstön lomautuksia tai opetuksen säästöjä. Ainakaan erityisopetuksesta ei tule tinkiä. On myös tärkeää, että kouluissa on tarpeeksi koulunkäyntiavustajia. Myös Jämsän työväenopistolla on tärkeä rooli aikuisten oppimisen mahdollistajana ja sitä pitää tukea esim. palvelusetelillä niin että varallisuus ei ole este opintoihin osallistumiselle.
Romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tähän tulisi kiinnittää huomiota ja järjestää mm. koulussa romanikulttuuria tukevaa opetusta. Myös viittomakielen ja muiden vieraiden kielten tulkkipalveluja tarvitaan turvaamaan eri kieliryhmien oikeudet. Rasismi on perustuslainvastaista ja kuntapolitiikassa rasistiset argumentit eivät koskaan voi olla päätösten perustana. Jos näin tapahtuu, on asiaan puututtava.
Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Työttömyysaste Jämsässä oli heinäkuun 2012 lopussa 14 prosenttia, http://www.jamsanseutu.fi/Uutiset/1194763244133/artikkeli/tyottomyys+lisaantyi+kaikkialla.html joten työllisyyttä edistäviä keinoja tulisi pohtia vakavasti. Esimerkiksi osuuskunta -yrittäminen voisi olla joillekin vaihtoehto passivoivaan työllistämistukeen. http://www.osuustoiminta.coop/2012/ost_suomessa_luelisaa.html Myös kansalaispalkka voisi olla aktivoiva, kun sen lisäksi voisi käydä osa-aikatöissä ja saada näin lisätuloja itselleen toisin kuin nykyisessä järjestelmässä.
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, joten lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää ensisijaisesti. Myös tavanomaiset kotityöt kuten siivous, lastenhoito ja asiointiapu kuuluvat lakisääteisten palvelujen piiriin silloin kun perhe ei pysty niistä itse suoriutumaan mm. sairauden tai rasittuneisuuden vuoksi. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 (20 – 21 §)
Tulisikin selvittää, miten Jämsässä nämä palvelut toteutuvat. On myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu, joten psykososiaalista perhetyötä ja perhepalvelukeskusta tarvitaan.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Tulevaisuudessakin hyväkuntoisia vuokra-asuntoja tarvitaan. Kaupungin on turvattava asumispalvelut myös heille, jotka eivät pysty itse itsestään huolehtimaan, esim. vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja päihteiden väärinkäyttäjät. Kun ihmisellä on paikka missä asua, on elämän solmukohtia helpompi lähteä ratkomaan.
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Meidänkin kunnassa on asioita, joita ei voi rahassa mitata. Puhdasta vettä, luonnontilaisia rantoja, metsiä ja niittyjä tulee suojella.
Kaikkea vanhaa ei pidä tuhota. Vitikkalan kartanon ja Kivipankin tapaiset kulttuurirakennukset on syytä säilyttää, vaikka ne eivät olisi taloudellisesti tuottavia. Museot, kirjastot, teatteri, taide ja musiikki ovat osa täysipainoista elämää, ja tuovat myös turistit kuntaan. On myös tärkeää, että kehitämme teknologiaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Jämsän pk –teollisuuden master plan ja erityisesti GreenTechPark tulisi saada toimimaan käytännön tasolla. http://www.jamsa.fi/hallinto/strategia/.parempi_jamsa_-strategia.html/14119.pdf On aika siirtyä sanoista tekoihin. Tarvitaan innostusta ja tahtoa sekä yritystaholta, kaupungilta että Jämsän kehittämisyhtiöltä, että Jämsästä tulee oikeasti vetovoimainen kaupunki.
Lopputulemana tässä tarkastelussa voidaan todeta, että kaupungin päättäjiltä vaaditaan paljon tietoa ja perehtymistä, että edes perustuslaki toteutuu päätöksissä. Sillä on siis väliä, ketä äänestämme ja että ylipäätään äänestämme.
Riikka Hautaniemi, Jämsä
Vihreän liiton kuntavaaliehdokas
