Jämsän kaupunki, Jämsän ammattiopisto ja Jämsek Oy järjestivät siirtolapuutarhaillan torstaina 23.8.2012. Tilaisuudessa esiteltiin Vasemmistoliiton valtuustoaloitteesta alkanutta hanketta.
Hankeselvityksen tehnyt Terttu Konttinen esitteli siirtolapuutarhakyselyn tuloksia. Vastauksia tuli laihanlaisesti, 38. Näistä kuitenkin yli puolet olivat erittäin kiinnostuneita siirtolapuutarhasta tai viljelypalstasta. Keskimääräisesti toiveita olivat: tontin koko noin 385 m2, vuosivuokra 330 euroa, tontin lunastushinta 10300 euroa. Sijoituspaikaksi selvästi suosituin oli Auvila, sitten Märäsoja ja Matara.
Kaupunginarkkitehti Kari Vaara esitteli siirtolanpuutarhaideaa kaupungin näkökulmasta. Vaara oli kovin innostunut hankkeesta. Se tukee hänen mielestään erinomaisella tavalla kaupungin pitkän tähtäimen strategiaa, jossa yksi tekijä on ympäristön viihtyisyys. Hänen yksityisissä kaavailuissaan siirtolapuutarha sijoittuisi juurikin Auvilaan, Suolammen pohjoispäähän.
Arkkitehtin kaavailuissa Auvilan kauniisti kumpuileville pelloille levittyy uutta asuinaluetta, jota siirtolapuutarha tukisi hyvin ja toisin päin myös. Uudet asuinalueet myös tiivistäisivät yhdyskuntarakennetta kahden keskustaajaman, Seppolan ja Jämsänkosken välillä. Auvilan etuna on myös se, että kaavailtu alue on kaupungin maita.
Vaaran alustavissa suunnitelmissa kaavoitus tapahtuisi 2013-14 ja kunnallistekniikka aikaisintaan 2015. Kaupungin heikko taloustilanne ei salli kunnallistekniikan toteuttamista aiemmin, ellei sitten Auvilaa kaavoiteta enemmänkin. Kyse on Vaaran mukaan päättäjien tahdosta.
Lopuksi puutarha-alan opettaja Sirpa Laakso kertoi, että JAO:n puutarhaopiskelijat voisivat osallistua siirtolapuutarhan perustamistöihin ja erilaisiin palvelutehtäviin. Hankkeelle tukensa antoi myös kaupunginpuutarhuri Pekka Larinmäki.
Jatkossa Kari Vaara esittelee visiotaan kaupungin johtoryhmässä. Hän esittti toiveen siirtolapuutarhayhdistyksen perustamisesta, joka toimisi vastapuolena kaupungille. Tilaisuudessa ei heti löytynyt vapaaehtoista henkilöä yhteydenpitoon. Myöskään kustannuksista ei tässä vaiheessa keskusteltu tarkasti.
Tilaisuudessa nousi esiin se, että ”tänä päivänä” vaatimustaso on korkealla. Siirtolapuutarha kuulostaa kovin ekologiselta, mutta ei välttämättä ole sitä. Mökkeihin halutaan persoonallisuutta. Osa paikalliolijoista ei missään nimessä haluaisi käyttää yhteissaunaa, vaan haluaisi oman suihkun, koska puutarhanhoito on ”likaista työtä”. Osa haluaisi lasitetun terassin, jotta voisi esikasvattaa taimia. Myös oma sauna oli toivelistalla. Mietittiinpä myös talviasuttavuutta.
Välillä minusta tuntui että yhteisöllisyys on tiensä päänsä. Itse toivoisin siirtolapuutarhan toimivan myös puutarhaterapiassa. Käsien upottaminen multaan on rentouttavaa ja terapeuttista toimintaa jokaiselle kotipuutarhurille, mutta se on myös erinomainen hoitokeino. Monet mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset, vajaakuntoiset ja esimerkiksi lapset saavat motivaatiota ja virikkeitä kasvien hoitamisesta ja oman ruoan kasvattamisesta. Se elvyttää myös hoivaviettiä. Vuokralainen voisi siis olla vaikka AA-klinikka. Minulle heräsi epäilys, että tämmöistä toimintaa haluta omalla takapihalle, joten pidin tiedon itselläni ja kieltäydyn myös yhteishenkilön pestistä.
Jos olet kiinnostunut siirtolapuutarhasta, ota yhteyttä, niin kerron lisää.
Tommi Tapiainen
Jämsän Vihreiden kunnallisvaaliehdokas
tommi.tapiainen@gmail.com
