Jämsän kaupunki haluaa  tuottaa hyviä palveluja ja saada ne tietenkin  edullisesti.  Palveluja voi tuottaa  joko kunta itse , yksityinen yritys  tai kansalaisjärjestö.  Peruspalvelujen tuottajana on kunta  ykkönen, mutta jos yksityinen yritys tai kansalaisjärjestö pystyy tuottamaan saman palvelun, on kunnan etu   kilpailuttaa palvelun tuottaminen. Ei kannata kuitenkin lähtökohtaisesti ajatella, että yksityinen yritys on aina tehokkaampi ja parempi palvelujen tuottaja kuin kunta itse.

   Jos toimintoja ulkoistetaan liikaa, voi seurauksena olla  osaamisen hiipuminen kunnan sisällä. Palvelujen ostaminen ei ole pelkkää tarjouspyyntöjen laatimista ja sopimusten allekirjoittamista. On osattava mitoittaa tarpeet oikein, vertailla saapuneita tarjouksia ja laatia aukoton sopimus. Peruspalveluiden osalta on huolehdittava osaamisen säilymisestä kunnan sisällä ja sen jatkuvasta kehittämisestä.

   Vanha kansa sanoo, että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Lakikin edellyttää valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun, ei halvinta. Tarjouskilpailuun lähdettäessä on tarkoin mietittävä hinnan ja laadun kriteerit, jotta varmasti saadaan sitä, mitä halutaankin. Tiukassa taloustilanteessa ei kannata myöskään tehdä lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä, joilla myöhemmin voi olla seurauksena työttömyyttä tai kunnan oman osaamisen hiipumista. Joskus yksityisellä voi kuitenkin  olla valmiina vaikkapa sellaisia koneita tai laitteita, joiden hankkiminen kuntaan ei ole järkevää. Miksi tarjota kuntalaisille sekundaa, jos priimaakin on tarjolla?

   Monilla kunnallisilla aloilla on odotettavissa työvoimapulaa ja siksi kunnan kannattaa vaalia mainettaan työnantajana. Kunnan  palveluja ei saa myöskään trimmata markkinakuntoon oman henkilökunnan selkänahasta repimällä. Jos viiden siivoojan työt päätetään hoitaa kolmella, voi laskuna olla sairaslomat ja työuupuminen.

   EU:n kilpailulainsäädännön ideana on, että ei ole reilua suosia ketään. Näin halutaan turvata, ettei kunnallisista hankinnoista päästä sopimaan hyvä veli – verkostojen kautta. Toki laatukriteereihin voi kirjata paikallistuntemuksen, jos sillä on kilpailutettavan kohteen kannalta merkitystä.

    Kaiken kunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tulee kestää päivänvalo. Tämä tarkoittaa sitä, että omille laitoksille on määrättävä samat laatukriteerit kuin tarjouskilpailuun osallistuvillekin. Ekologisuuden ja käyttäjädemokratian perään on kyseltävä aivan yhtä lailla omilta vanhoilta kuin uusiltakin sopimuskumppaneilta.

   Onnistunut kilpailutus vaatii myös, että alueella on riittävästi ko. alan yrityksiä. Onhan aivan järjetöntä siirtyä kunnallisesta monopolista yksityiseen monopoliin.

   Kaikille aloille jatkuva kilpailutus ei kuitenkaan sovi. Lastensuojeluun, vanhustyöhön ja mielenterveyspalveluihin liittyvien ratkaisujen  on oltava turvallisia ja jatkuvia. Lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia tai mielenterveyspotilaita ei saa hyppyyttää laitoksesta tai hoidosta toiseen ihan vain sen mukaan, kuka nyt juuri sinä vuonna on sattunut tarjouskilpailun voittamaan.

 

Saara Peutere-Heikka/Koillis-Häme syksy 2008